Privatimik inuunermut politikki

1. Nalunaarsuutinik akisussaasuuvugut - qanoq attavigissavitigut?

Nalunaarsuutinik Nakkutilliivik inuup paasissutissaanik, nakkutilliivimmut nassiussannik, suliaqarnissamut nalunaarsuutinut akisussaasuuvoq. Ataani attaviginninnissamut paasissutissaativut nassaarisinnaavatit:

Datatilsynet, Carl Jacobsens Vej 35, 2500 Valby

CVR-nr.: 11 88 37 29

Telefoni / tlf. 33 19 32 00

E-mail: dt@datatilsynet.dk

2. Nalunaarsuutit illersornissaannut siunnersuisunut attavissatut paasissutissat

Inuup paasissutissaatinnik suliaqartutsinnut apeqqutissaqaruit, nalunaarsuutit illersornissaannut siunnersuisuvut attaviginissaannut tikilluaqqusaajuaannarputit.

Nalunaarsuutit illersornissaannut siunnersortivut imatut attavigisinnaavatit:

E-mailikkut: dpo@datatilsynet.dk
Oqarasuaatikkut: 33 19 32 00
Allakkatigut: Datatilsynet, Carl Jacobsens Vej 35, 2500 Valby, Att.: Nalunaarsuutit illersornissaannut siunnersorti

3. Inuup paasissutissaatinnik inatsisit siunertaanik tunngaviinillu suliaqarneq

Inuup paasissutissaatitit pisariaqartumik saaffiginninnernik sullissinissamut suliarisarpavut.

Paasissutissattaaq suliarivavut sunniuteqarluartumik akunnaatsuliamillu sullissinermik aqutsineq anguniarlugu suliallu sorlliit Nalunaarsuinermut Aqutsisoqarfiup suliarissanerai aqussinnaajumallugit.

Inuup paasissutissaatinnik nalunaarsuutinik illersuinermut peqqussummi artikel 6, imm. 1, litra e malillugu suliarinninneq tunngaveqarpoq.

Paasissutissat malussarissut nassiussimagukkit, taakku nalunaarsuutinik illersuinermut peqqussummi artikel 9, imm. 2 litra f naapertorlugu suliarineqassapput.

Paasissutissanik pillarneqaataasussanik pissutsit pillugit nassiussivigisimagutsigut nalunaarsuutinik illersuinermut peqqussummi § 8, imm. 1 aamma imm. 2, nr. 3 naapertorlugu suliarinnissaagut.

Inuup normui pillugit paasissutissat paatsuugassaanngitsumik kinaassutsimik qulakkeerinninniarnermik suliarinninneq naleq. nalunaarsuutinik illersuinermut inatsit § 11, imm. 1.

Paasissutissat systemianni paasissutissaatinnik suliarinninneq niuerfik ilorlermut (IMI) pissaaq oqartussanut nalunaarsuutinik illersuinermut oqartussat allat EU-mi suleqateqarneq siunertaralugu ingerlanneqassaaq, naleq. IMI peqqussutip art. 13. naleq. nalunaarsuutinik illersuinermut peqqussut artikel 56, artikel 60-66 aamma artikel 70, imm. 1.

4. Inuup paasissutissaatinnik tigusisut

Inuup paasissutissaanik suliarinninneq pillugu naammagittaalliorsimaguit, nalunaarsuutinut akisussaasoq, oqaaseqaammik nittaassaqarutta, saaffiginnissutit tassunga nassiunneqarumaarpoq.

Nalunaarsuutinut akisussaasoq saaffiginnissutinnut isummersimanngippat, uagut - oqaaseqaammik piumanata - nalunaarsuutinut akisussaasumut saaffiginnissutit ingerlateqqinnissaanut toqqaasinnaavugut, taamaasilluni tamanna saaffiginnissutinnut isummernissaminut periarfissaqalissammat, suliamik nutaamik ingerlatsisoqarnissaa pillugu naliliiffiginnginninni.

Imaassinnaavoq aamma inuup paasissutisaatitit ingerlateqqikkivut, suliamut suliarinninneq allatut piariaqalersimappat. Ass. imaassinnaavoq pisortanut oqartussat allat, uani europæisk nakkutilliinermut oqatussat allat, assigisaallu, suliamut paasissutissat ingerlateqqinneqartariaqartut. Inuup paasissutissaatitit ingerlateqqinneqarpata EU-kommissionip IT sustem IMI-mik taaneqartartoq europæisk nakkutilliinermut oqartussanut allanut ingerlateqqinneqassapput. Nalunaarsuutinut nakkutilliivik inuup paasissutissat allat europæsikimi oqartussat IMI aqqutigalugu aamma tigussavaat.

Nalunaarsuutinut nakkutilliiviup pisortatigoortumik oqaaseqaatit toqqakkat nittartakkatsinnilu aalajangiinerit ataavartumik toqqarneqartut, allamik ateqartumik immersuivimmiissinnaapput. Imaappoq, inuup paasissutissat timitalerlugu inummut aalajangersimasumut attuumagunnaassapput tapiliullugu paasissutissanik atuisoqartinnagu, Nalunaarsuutinut nakkutilliivimmi uagut kisimi ilisimaarisatsinni. Sulianut aalajangiinerit, europæisk nakkutilliinermut oqartussattaaq ilanngunneqassapput, Europæisk Nalunaarsuutinut illersuinermut siunnersuisut nittartagaanni atimik allamik ilusilimmi taamaasilluni saqqummiunneqassapput.

Nalunaarsuutinut nakkutilliiviup imal. Nalunaarsuutit illersornissaannut siunnersuisut nittartagaannut saqqummiunneqartoq taamaasilluni isumaqassaaq, inuup paasissutissaatitit avataanut niuerfitsinnut angerlarsimaffimmi saniatigut aaqqiissummi aamma/imal. Nalunaarsuutinut illersuinermut siunnersuisunut ingerlateqqinneqarsinnaapput. Nalunaarsuutinut nakkutilliineq oqaaseqaammik imal. aalajangiinermi saqqummersitsineq sioqqullugu paasitinneqassaatit suliamullu attuumassuteqartut tassani ilanngullugit.

Suliamut takunnissinnaatitaanermut noqqaassummik tigusigutta, soorlu inuup paasissutissaatitit ilaasuni, nalinginnaasumik paasissutissat ingerlateqqissavavut, paasissutissat isertortuunngippata.

5. Illit pillutit paasissutissanik toqqorsineq

Illit pillugit paasissutissat Nalunaarsuutinut nakkutilliiviup elektroniskiusumi sulianut nalunaarutinullu suliaqarnermut systemimi toqqorsinermut inatsisini malittarisassat naapertorlugit Rigsarkivimi toqqorneqarnissamut ingerlateqqinneqassapput journalperiodep naammassinerata kingorna, suliap naammassiffigisaani.

Nalunaarsuutinut nakkutilliivik journalperiodep naammassinerata kingorna piffissami, suliap naammassiffia Rigsarkivimilu toqqorsivimmut ingerlateqqinnerata nalaani, naleq. qulaani, systemimi journalperiodemik oqaluttuarisaanermi saqqummertumi paasissutissat saqqummertut ujarnissaanut isissutissat suli atuutissapput.  Oqaluttuarisaanermi saqqummiussaq journalperiodemi suliap toqqorneqarnissaata piffissarisaani kingusinnerpaamik ukiut qulit qaangiuppata peerneqassapput, tassanilu suliaq naammassissaaq.

Paasissutissanut atatillugu, IMI-mi suliarineqartut, Kommissioniuvoq, systemimik ingerlatsineq isumaginnittuusoq ilaatigut Inuup paasissutissai, IMI-mi suliarineqartut, nalinginnaasumik qaammatini arfinilinni asserneqartarput, allaffissornermi suleqatigiinnermut ingerlatsinerup kingorna systemimi najoqqutaasumik naammassineqartarpoq. Inuup paasissutissai tamarmik ingerlatsinerup najoqqutaasumik naammassineqarnerata kingorna ukiut pingasut ingerlareerpata nammineq piiarneqartarput. Saniatigut IMI-mi inuup paasissutissai toqqorsinerup piffissaata naannginnerani pisuni aalajangersimasuni piiarneqarsinnaapput.

6. Pisinnaatitaaffitit

Nalunaarsuutinut illersuinermi peqqussut naapertorlugu paasissutissat ilinnut tunngasunik suliaqarnitsinnut atatillugu arlalinnik pisinnaatitaaffeqarputit. 

Pisinnaatitaaffitit atorusulerukkit, attavigissavatsigut.

Paasissutissat takunissaannut pisinnaatitaaffik (paasitinneqarsinnaatitaaneq)

Paasissutissat, illit pillutit suliarisavut, paasissutissallu arlaqaaluttut ilanngullugit, paasisaqarfiginninnissamut pisinnaatitaavutit.

Naqqiuteqarnissamut pisinnaatitaaffik (naqqiineq)

Paasissutissaatitit ilinnut tunngasut eqqunngitsut naqqinneqarnissaannut pisinnaatitaaffeqarputit.

Piiaanissamut pisinnaatitaaffik

Immikkut ittumik illit pillutit paasissutissanik piiaanissamut pisinnaatitaaffeqarputit, nalinginnaasumik piiaanerput sioqqullugu pisoqannginnerani.

Suliaqarnermik killiliinermut pisinnaatitaaffik

Inuup paasissutissaatinnik suliaqarnermut pisut ilaanni killiliinissamut pisinnaatitaaffeqarputit. Suliaqarnermut killiliinissamut pisinnaatitaaffeqaruit, taamaammat siumut paasissutissat taamaallaat - ileqqaarinninneq minillugu - akuersissutinnik, imal. aalajangiisoqarsinnaanera, akiniarlugu imal. illersorlugu, imal. inuup imal. inuiaqatigiit soqutigisaat pingaarutilik illersorniarlugu eqqartuussissutilerinermut piumasaqaateqartoqarnissaa siunertaralugu, suliarisinnaavavut. Tassunga atatillugu maluginiarneqassaaq, allagaateqarfimmut siunertaqarneq inuiaqatigiinni soqutigisanut pingaartutut isigineqarmat.

Maalaaruteqarnermut pisinnaatitaaffik

Pisut ilaanni inuup paasissutissaatinnik uatsinnut imal. akuerisaasumik suliaqarnitsinnut maalaaruteqarsinnaanermut pisinnaatitaavutit.